Harry Potter on ikuisesti idolini ja Tylypahka henkinen kotini. Olen ollut alusta asti massiivinen Potter-fani, lukenut kaikki kirjat miljoonia kertoja, katsonut elokuvat triljoonia kertoja ja tehnyt aivan liian paljon aiheeseen sopivia keksejä, joita kukaan ei raaski syödä. Siispä olen luonut kekseistä itselleni jo melkoisen kokoisen kokoelman, johon lisään joka vuosi uusia teoksia.
Nämä ovat siis kaikki 100% syötäviä, gluteenittomia keksejä, jotka on koristeltu pikeerillä ja käsinmaalattu elintarvikeväreillä. Mutta vaikka nämä ovatkin täysin syötäviä, olen tietoisesti jättänyt ne syömättä, koska niillä on itselleni tunnearvoa. Ne ovatkin oikeastaan vain hyvältä tuoksuvia taide-esineitä nykyään.
Saan inspiraation keksitaiteeni tekemiseen aina fiiliksen mukaan milloin mistäkin. Taikamaailma toimii itselleni loputtomana inspiraation lähteenä vuosi toisensa jälkeen. En osaa oikein edes selittää, millä prosessilla valikoin aiheita taideteoksiini. Yleensä vain tulee esim. Potter-elokuvia katsellessa idea, että tästä kohtauksesta olisi hauska tehdä keksi! Ja sitten alan pohtimaan asiaa eteenpäin aivoissani. Suunnitteluprosessi on yleensä loputtoman pitkä, koska pääni pursuaa turhankin paljon ajatuksia ja ideoita. Haluaisin toteuttaa kaikki mahdolliset ideani hetimmiten, mutta valitettavasti se ei terveydentilani vuoksi ole aina mahdollista.
Sairastan mm kroonista hemiplegistä migreeniä, kolmoishermosärkyä, sarjoittaista päänsärkyä (horton) ja masennusta (koska kuka jaksaa elää vaikean kroonisen kivun kanssa hymyssä suin läpi elämänsä). Keksitaide on minulle ennen kaikkea tärkeä terapiamuoto. Harry Potterin taikamaailma puolestaan on minulle keino paeta todellisuutta edes hetkeksi.
Sometimes we need fantasy to survive reality.
Lopuksi vielä muutama kuva Harry Potter -kekseistä, jotka on jo syöty.
After all this time?
Always.