Syksy on itselleni aina raskasta aikaa sekä psyykkisesti että fyysisesti. Sairastan vaikeahoitoista kroonista hemiplegistä migreeniä, joka tekee elämisestä yhtä kitumista aamusta iltaan. Minulla on migreenikohtaus joka ikinen päivä, migreenin oireet päällä 24/7. Näin on jatkunut jo useamman vuoden ajan ja oletus on, että tällaista loppuelämäni tulee myös olemaan. Pelkkä ajatuskin masentaa, ahdistaa ja aiheuttaa pakokauhuisen olotilan. Joudun siis sairauteni aiheuttamien neurologisten oireiden sekä kovan kivun lisäksi hoitamaan myös ahdistus- ja masennusoireitani. Koska elimistöni sietää huonosti monia lääkeaineita, käytössäni on iso kasa lääkkeettömiä hoitokeinoja, jotka eivät tietenkään poista itse sairautta, mutta auttavat lievittämään oireita ja nostamaan mielialaani.
(HUOM: käytössäni on tietenkin myös migreenin hoidossa elintärkeät kohtauslääkkeet sekä pitkittyneen kohtauksen katkaisulääkkeet, joita ilman en olisi tässä. En siis pärjäisi ilman lääkkeitä. Valitettavasti vain moni migreenin estohoitoon käytetty lääke ei kohdallani toimi niin kuin pitäisi ja siksi lääkkeettömät keinot ovat tärkeitä.)
Syksy ja kevät, vuodenaikojen vaihtumiset, ovat erityisen vaikeita aikoja monelle migreenikolle. Tähän vaikuttavia asioita ovat esim. valon määrän vaihtuminen, kellojen siirto, unirytmin häiriintyminen, säätilat, yms. Syksyisin iskevät myös päälle ainakin meidän perheessä lukemattomat virus- ja bakteeritaudit, jotka pahentavat myös migreeniäni. Joka ikinen syksy/talvi meillä on sairastettu urakalla, eikä tämäkään vuosi ole poikkeus. Syksyn viimat pahentavat myös selkä/jalkakipujani, jotka johtuvat rappeutuneesta selkärangastani ja selkäleikkauksen jälkeen tulleesta pysyvästä hermovauriosta. Kylmä tuuli provosoi myös kolmoishermosärkyä kasvoissani. Lisäksi minulla on muutama muu fyysinen sairaus, joka aiheuttaa elämää haittaavia oireita ja kroonista kipua, joten olen todellinen kipukroonikko. Vähemmästäkin ihminen masentuu. Ja syksyn synkkä pimeys, jatkuva kolea vesisade ja ulkona mudassa rämpiminen eivät varsinaisesti piristä. Sen takia ilon aiheet onkin luotava itse.
Hyvä ruoka parempi mieli
Syksyllä kannattaa keskittyä terveelliseen ja monipuoliseen ruokavalioon. Huolehdi siitä, että saat kaikki tarvittavat vitamiinit. Muista erityisesti syödä D-vitamiinilisää! Juo riittävästi vettä joka päivä. Hyödynnä kauden edullisia kasviksia ja juureksia ruoanlaitossa. Älä kuitenkaan luo itsellesi liikaa paineita. Pakastepizzat ovat monesti päivän pelastus. Kunhan yrittää jaksaa ottaa ne vitamiinit vaikka sitten purkista, sillä vitamiinien puutokset ne vasta uuvuttavatkin. Tiedän valitettavasti kokemuksesta.
Kokeile uusia reseptejä keittiössäsi. Syksy on erityisen hyvää aikaa kokkailulle ja leipomiselle, kun ulkona pimeydessä sataa vettä vaakatasossa. Sytytä kynttilä ja laita lempimusiikkisi soimaan taustalle. Luo keittiöösi mukava tunnelma. Ei haittaa, vaikket olisi koskaan osannut tehdä ruokaa tai leipoa, minäkin aloitin ihan tyhjästä aikoinaan. Osaan kyllä nykyään leipoa jollain tavalla, toki sekin menee minulla usein pieleen, mutta ruoanlaitto on itselleni haastavampi homma. Yritän silti pakottaa itseni testaamaan joka syksy vähintään muutamaa uutta reseptiä.
Tänä vuonna innostuin erityisesti kokkaamaan pataruokia, kun ostin itselleni Tokmannilta ihanan kurpitsanmuotoisen valurautapadan. En ollut sellaisia ikinä itse tehnyt, mutta nyt halusin kokeilla ja niistähän tuli aika herkullisia. Sosekeitot ovat myös ihania syksyllä. Kurpitsasosekeitto on yksi omista suosikeistani. Teen kurpitsasoseen yleensä itse tuoreesta kurpitsasta keittämällä ja soseuttamalla, mutta tänä vuonna löysin Citymarketista kurpitsasosetta myös purkissa. Superkallista, mutta ostin kokeeksi yhden purkin, josta leivoin muffinsseja. Onnistui hyvin!
Syksyllä panostan itse erityisesti leipomiseen ja syksyisiin leipomuksiin. Koristelen tietenkin syksyisiä ja halloween-teemaisia pikeerikeksejä, leivon kurpitsasoseesta muffinsseja , keksejä ja kakkuja, valmistan omenasta herkullisia piiraita ja torttuja jne. Tänä vuonna testasin uusina resepteinä tuorejuustotäytteisiä kurpitsamuffinsseja ja omenajuustokakkua, jotka olivat todella herkullisia.
Syksyn tunnelma kotona lämmittää sydäntä
Syksyllä luonto näyttää parhaimmillaan henkeäsalpaavan upealta, kun aurinko paistaa ja puiden lehdet hohtavat keltaisina ja punaisina. Nämä harvinaiset hetket käytän itse hyväkseni liikkumalla ulkona luonnossa. Valitettavan usein maisema täällä Suomessa on kuitenkin pelkkää harmaata ja likaista märkää mössöä, mikä ahdistaa usein erityisesti meitä, joilla lapset tulevat ulkoa kotiin päästä varpaisiin kuran peitossa. Ja koiran päivittäinen ulkoiluttaminen, kun vettä piiskaa naamaan ja eteen on vaikea nähdä pimeyden sekä sumun takia yhtään mitään, tuntuu myös toisinaan todella raskaalta.
Tällaisessa tilanteessa minä koristelen kotimme syysaiheisella teemalla. Sohvalle mukavat tyynyt ja pehmoinen viltti, sekä koristeeksi kurpitsan muotoiset tyynyt. Keittiöön hellan yläpuolelle syksyisiä mukeja ja led-kynttilöitä. Keittiöpyyhkeissä kurpitsakuviot ja tarjoilulautasessa kummitus. Ympäri kotia led-kynttilöitä ja kummituslyhtyjä. Valaistus pehmeä ja kodikas. Pöydälle palamaan aito kynttilä kurpitsanmallisessa astiassa.
Omasta mielestäni banaaniletut maistuvat paremmilta, kun ne tarjoillaan kummituslautaselta ja joka päiväinen jääkahvini antaa enemmän energiaa, kun sen nauttii kummituskuvioisesta lasista tai kurpitsamukista.
Syksyiset kirjat ja leffat piristävät mieltä
Tämän syksyn hittituotteita ovat olleet somesta tutut hauskat värityskirjat. Ostin nuorimmaiselleni Didi Plumsin ’Spooky times’ -värityskirjan sekä alkoholipohjaiset tussit. Kokeiltuani itsekin värittämistä, innostuin niin, että ostin itselleni oman ’Spooky days’ -värityskirjan. Värittäminen on ihanan terapeuttista puuhaa niin äidille kuin lapsellekin ja tussit sopivat siihen hyvin.
Kirjoja olen aina lukenut paljon. Rakastan erityisesti Agatha Christien Hecule Poirot ja Neiti Marple -sarjoja, joita ahmin läpi vuoden. Lempipuuhaani on istua mökillä laiturilla ja lukea kirjaa. Syksyllä se onnistuu, kun pukeutuu riittävän lämpimästi.
Tänä vuonna ostin myös uuden kirjan, lahjaksi esikoistyttärelleni, somehitti Laurie Gilmoren ’The Pumpkin Spice Cafe’ ja siihen sopivan värityskirjan. Itse en ole vielä päässyt kirjaa lukemaan, mutta jo sen kauniin kannen katseleminen tekee minut iloiseksi.
Syksyllä on mukava käpertyä takan ääreen. Mökillä tämä onnistuu, mutta kotonamme ei ole takkaa. Siispä olen käyttänyt usein Netflixin takka-ohjelmaa tunnelmanluojana. Kuulostaa ehkä kummalliselta, mutta toimii riittävän hyvin, eikä savuta lainkaan. Takkatuli-ohjelman lisäksi lempielokuvani syksyllä on ’Practical magic’, suomeksi ’Lumotut sisaret’, vuodelta 1998 pääsosissa Sandra Bullock ja Nicole Kidman. Katson syksyisin monta kertaa myös ’Hocus pocus’ -elokuvaa sekä tietysti Harry Potter -leffoja.
Kaikki liikunta on tärkeää!
Syksyn tullen liikunnan harrastamisesta tulee itselleni aina vaikeaa terveydellisten haasteideni vuoksi. On erityisen vaikea pakottaa itsensä ulos vesisateeseen kävelylle, kun päässä jyskyttää aamusta iltaan, selän hermokivut säteilevät raajoihin, kroppa on jäykkä, käveleminen liukkaalla tai jäätyneellä tiellä on epävarmaa tasapaino-ongelmien ja osittain halvaantuneen jalan takia. Mutta pakko se olisi vain pakottaa. En valitettavasti kykene hajonneen selkäni takia itse juuri muuta urheilua nykyään harrastaa, kuin kävelyä ja sekin on kivuliasta ja vaivalloista. Entisenä aktiiviurheilijana tämä on itselleni aivan valtava surun aihe. Liikunta oli tärkein lääkkeeni, jolla pidin rikkinäistä kroppaani kunnossa ja itseäni toimintakykyisenä.
Mutta vaikka olenkin tällainen usein kovin toimintakyvytön ja sairas tyyppi, pystyn liikkumaan sen verran, että pysyn tässä kunnossa, enkä joudu vuodepotilaaksi. Nuorempana määrittelin urheilusuorituksen hyvin eri tavalla, kuin nykyään. Ymmärrän nyt, etten pidä mitään liikettä itsestäänselvyytenä. Pelkästään jo tuolissa pystyssä istuminen vaatii lihasvoimaa, puhumattakaan kenkien jalkaan laittamisesta, postilaatikolle kävelemisestä tai kasvojen pesusta lavuaarin yllä. Nämä ovat asioita, joita jouduin opettelemaan uudelleen selkäleikkaukseni jälkeen. Tajuan nyt, kuinka paljon lihasvoimaa ja koordinaatiota ihan arkipäiväiset asiat vaativat ja suhtaudun jokaiseen pieneenkin jumppaliikkeeseen vakavasti. Jos sää on ulkona karmea tai liian liukas, liikun kotonani. Teen fysioterapeutin ohjeiden mukaisia jumppaliikkeitä olkkarin maton päällä sekä siivoan kotiamme. En ennen tajunnutkaan, kuinka tehokasta liikuntaa vaikka imuroiminen voikaan olla.
Uudet maisemat piristävät
Kävelyyn voi yhdistää myös vaikka päiväretken Tampereelle ihailemaan Tallipihan Suklaapuotia. Samalla tulee käveltyä kuin salaa useita tuhansia askelia ja hoidettua myös mielenterveyttä kauniiden maisemien, ihanien pikkuputiikkien ja syksyisten herkkujen seurassa. Tallipihalla halusin nimenomaan käydä katsomassa suosittua Hämärät tunnit -tapahtumaa, jossa alue oli valaistu tunnelmallisesti lyhdyillä ja kynttilöillä. Ihmisiä oli paljon, tunnelma leppoisa. Livemusiikkia ja ulkokahvilan herkkuja. Sekä tietty niitä ihania Suklaapuodin suklaita.
Voin lämpimästi suositella myös Tuusulassa sijaitsevaa Koiramäen pajutallia vierailukohteena erityisesti syksyllä. Paljon kurpitsoja ja ihania koriste-esineitä, sekä kahvilassa suussasulavia herkkuja, ihanan vanhanaikaisessa miljöössä. Lapsille löytyy myös katsottavaa pupuista, lampaista ja kanoista.
Ilahduta läheisiäsi ja ilahdut itsekin
Syksyisin tapanani on nykyään aina antaa lapsilleni ja puolisolleni Boo Basket -kummittelukorit. Ostan koreihin kaikenlaista syksyyn ja halloweeniin sopivaa, josta tiedän lahjansaajan ilahtuvan. Korien suunnittelu ja kokoaminen on itselleni mieluisaa puuhaa, joka vie ajatuksia pois kivusta ja pahoinvoinnista. Katso tästä vinkit Boo Basketin tekoon.
Lopuksi
Elämä voi olla välillä tosi raskasta. Joillekin se on raskaampaa kuin toisille. Jos sinun olosi on juuri nyt surkea ja jaksaminen koetuksella, muista että selviytymisprosenttisi on tähän mennessä täydet 100%. Yritä olla armollinen itsellesi. Muista levätä, ennen kuin kroppasi päättää tehdä sen puolestasi. Silloin kun kaikki tuntuu kaatuvan päälle, keskity pieniin asioihin, joihin voit itse vaikuttaa. Hengitä minuutti kerrallaan. Ota yhteyttä läheisiisi tai terveydenhuollon ammattilaisiin silloin, kun oma jaksaminen loppuu.