Tiikerikeksi – The Eye of the Tiger

Tiikerikeksi on ollut mielessäni jo monta kuukautta ja vihdoin ehdin sellaisen toteuttaa. Tiikeri on maagisen kaunis eläin, jolla on hyvin vangitseva katse, ja tuon katseen halusin vangita myös keksiini.

Mikäli haluat tehdä itse oman tiikerikeksin, tarvitset ensinnäkin keksin, joka on pohja maalauksellesi. Itse käytän omaa gluteenitonta keksireseptiäni (klikkaa reseptiin tästä!). Sen jälkeen keksi pitää kuorruttaa pikeerillä, jotta saat mahdollisimman tasaisen maalauspinnan (katso resepti ja vinkit pikeeriin tästä!). Kun pikeeri on täysin kuivunut (tähän menee aikaa ilmankosteudesta ja lämpötilasta ja ilmanvirtauksesta riippuen 12-24 tuntia), voit aloittaa maalaamisen. Itse käytän maalaamiseen Wiltonin ja Progelin elintarvikevärejä, jotka olen ostanut Confetista. Värien laimentamiseen käytän kirkasta alkoholia (alkoholi haihtuu keksin pinnalta, joten keksiin ei alkoholia jää, katso vinkit alempaa), mutta myös vesikin käy. Siveltiminä käytän sekä Wiltonin siveltimiä, että muutamaa hyvin pientä taidetarvikekaupasta ostettua sivellintä (uutena ostettuja, joita käytetään ainoastaan elintarvikevärien kanssa). Siveltimen olisi hyvä olla synteettistä materiaalia. Lisäksi maalatessa on oltava lähellä myös talouspaperia, jotta voit pyyhkiä siveltimestä ylimääräistä kosteutta ja väriä ennen pikeeriin koskemista. Kun haluat vaihtaa väriä samaa sivellintä käyttäessäsi, huuhtele sivellin vedellä ensin puhtaaksi.

Ja sitten maalataan tiikerikeksi! Ensin etsin netistä kuvan tiikeristä ja tallensin sen puhelimeeni. Sitten jäljensin tiikerin ääriviivat elintarvikeväriin kevyesti elintarvikevärillä kostutetulla siveltimellä, käyttämällä apuna kännykkäni Projector -sovellusta. Kännykkä asetetaan keksin yläpuolelle käyttäen tukena esim korkeaa lasia ja sitten heijastetaan kuva pikeerin pinnalle. Jäljentäessä katsotaan ikään kuin kännykän läpi, mikä on etenkin alkuun hieman haastavaa, mutta siihen tottuu kyllä harjoittelemalla.

Pystyisin maalaamaan myös vapaalla kädellä alusta asti, mutta pelkän keksin kohdalla se veisi mielestäni kohtuuttoman paljon aikaa. Lisäksi pikeeri on vaikea pinta maalamiselle, koska siitä ei juurikaan voi ”kumittaa” mitään pois. Jos yksi viiva menee vinoon, niin se myös pysyy vinossa. Korkeintaan jäljen saa sutattua piiloon puhtaan siveltimen ja kirkkaan alkoholin avulla, mutta tällöin pikeeri yleensä kostuu liikaa (pinta muuttuu röpelöiseksi) ja siihen kohtaan jää tumma läntti. Itse en ole vielä niin taitava maalari, että kykenisin saamaan oikeat mittasuhteet ensimmäisillä siveltimen vedoilla, joten senkin vuoksi projektori sopii minulle erinomaisesti. Tarkoitus on saada aseteltua objekti keksiin juuri oikeaan kohtaan ja mittasuhteet jokseenkin paikoilleen.

Keksimaailmassa (ulkomailla, etenkin Jenkeissä, jossa keksibisnes on isompi juttu) pienet projektorit ovat kovassa käytössä ja suuri apu etenkin niille, jotka tekevät koristeltuja keksejä suuria määriä päivittäin työkseen. Projektorin avulla pystyy pursottamaan esimerkiksi tekstiä siististi ja kuvat siten, että jokainen keksi on identtisen näköinen. Ei pidä kuitenkaan ajatella, että projektorin käyttö olisi jonkinlaista huijausta, sillä keksien koristelun taitamiseen vaaditaan paljon enemmän, kuin pelkkä projektori. Mikäli pikeerin koostumus ja käyttötekniikka ei ole hallinnassa, tai maalaustekniikka on vielä hakusessa, ei projektorikaan takaa erinomaista lopputulosta. Itselläni tämä projektori-sovellus on ollut käytössä vasta joitain viikkoja. Sitä ennen käytin apunani leivinpaperista leikattuja sapluunoita, mikä sekin on ihan toimiva keino, tosin hetkittäin tuskallisen hidas. Ja voin vakuuttaa, että projektorinkin kanssa tämä maalaushomma on riittävän haastavaa – mikä on itselleni äärimmäisen tyydyttävää, koska rakastan haasteita ja teen kaikkeni ylittääkseni ne.

Aloitan yleensä maalamisen silmistä, koska nehän ovat sielun peili sekä myöskin haastavin maalauskohde. Silmien maalaamisessa tärkeintä on aloittaa hyvin haaleilla väreillä, edeten hyvin hitaasti kohti tummempia sävyjä ja kasaten kerroksia yksi kerrallaan syvyysefektin luomiseksi. Sama pätee myös muuhun osaan maalausta; haaleasta tummempaan ja hitaalla tempolla, pitäen riittävästi tuijotustaukoja joka välissä. Maalatessa nimittäin iskee helposti ”vauhtisokeus”, jolloin voi jäädä huomaamatta tärkeitä pikkuruisia yksityiskohtia, joiden maalaaminen on tärkeää kokonaisuuden kannalta. Tiikerikeksi syntyy yksi pikkuruinen yksityiskohta kerrallaan.
Tiikerikeksi
Tiikerin turkin maalasin yksi karva kerrallaan. Tämä on hidasta hommaa ja saattaa koetella kärsivällisyyttä, mutta tätä vaihetta ei pidä skipata, mikäli haluaa aidon näköistä jälkeä.
Maalaamiseen käytän siis Wiltonin ja Progelin elintarvikevärejä (”pastavärejä”). Laimennan värejä kirkkaalla alkoholilla (alkoholiprosentti 39). Alkoholi on parempi liuotin kuin vesi, koska se haihtuu nopeammin ja elintarvikevärit käyttäytyvät sen kanssa paremmin. Kuivuessaan alkoholi siis haihtuu keksin pinnalta, jolloin keksiin ei jää alkoholia. Lapset ja absolutistitkin pystyvät siis keksejäni syömään. (Itsekään en alkoholia pysty vaikean migreenini takia käyttämään, muutoin kuin keksin maalaukseen siis.) Elintarvikevärien palettina käytän kuvassa taustalla näkyvää tavallista posliinilautasta, jonka puhdistaminen on helppoa. Laitan muutaman pisaran väriä lautaselle ja sotken siinä myös värejä toisiinsa tavoitellessani tiettyjä sävyjä. Kirkasta alkoholia ei tarvita paljoa, vain muutamia tippoja shottilasin pohjalle; siinä huljutan sivellintä ja siirrän alkoholia hitusen lautasella olevaan väripisaraan. Ennen pikeeriin koskemista kuivaan siveltimen enimmät kosteudet puhtaaseen talouspaperin palaseen.

Maalatessani pidän esimerkkikuvaa koko ajan keksin vierellä ja otan siitä mallia, tehden toki omia ratkaisujani tietyissä kohdissa ja tiettyjen sävyjen kanssa. Maalausprosessi itsessään on minulle rentouttavaa ja terapeuttista puuhaa, joten välttämättä sen lopputuloksen ei edes tarvitse olla täydellinen, saadaksesi tästä hommasta parhaimman hyödyn irti. Itsekään en tiikeriini täysin tyytyväinen ole, koska sairaalloisena perfektionistina vaadin itseltäni aina liikoja. Keksitaiteessa paras puoli onkin se, että mikäli lopputulos ei ole tyydyttävä, saat silti siitä mielihyvää syödessäsi teoksesi!

tiikerikeksi
Tiikerikeksi valmis nautittavaksi!

2 ajatusta aiheesta “Tiikerikeksi – The Eye of the Tiger”

Kommentoi

Sähköpostiosoitettasi ei julkaista. Pakolliset kentät on merkitty *